Onhan se kamera toki neljä vuotta vanhaa mallia, Nikonin D80 siis. Mutta on me reissattu. Tanskassa kolmesti, Ruotsissa kahdesti, Virossa ja vielä Norjassakin. Aina se on reppuun mahtunut. Toimiva ja jämäkkä kapistus. Nyt vain odottelen tuomiota, että kannattaako korjauttaa vai ostanko joululahjaksi itelleni sen D90:n. Mitenkähän nuo postin lakkoilujutskat vaikuttaa kameran kulkeutumiseen huoltoon Helsinkiin? Onneksi oli vakuutus. Ensimmäisen kerran elämässäni siitä on hyötyä! :) Olin (ja olen edelleen) tosi skeptinen sen suhteen, että korvauksia tulee. Vaikka eihän muutama saturainen taida olla vakuutusyhtiölle iso summa. Enemmän kai minä noita maksuja olen maksanut.
Kuvattavaa olisi. Tilkkupeitto, Mehukattitonkka-blogin Marjoheiltä tullutta postia (kiitos, oli ihana! :)), neulomuksia, ensimmäinen oikea villatakin alku.Onneksi lomalla kuvasin valmistuneen pipon ja lapaset.
Pipo, malli on omasta päästä omaan päähän. Lanka on 100% villaa, ostin kesällä Tanskasta.
Kamerattoman ajan ajattelin hyödyntää järjestelemällä kuvakansiota ja valitsemalla kolmen vuoden aikana kertyneistä kuvista teetettävät.