24. kesäkuuta 2011




Tultiin koko karvasakilla äitin luo viettämään juhannusta. Minä keräsin taikoja varten puna-ailakin, harakankellon, niittyleinikin, hiirenvirnan, siankärsämön, koiranputken ja punaisen hörsylän, jota en tunnistanut. Taitavat jäädä maljakkoon, sillä ei minun unessa pidä nähdä tulevaa sulhasta -voin käpertyä suoraan sen kainaloon. Äitille poimin lupiineja. Äiti halasi, että kaikki on ennallaan, kukkien poimija on vain kasvanu.

Pidetään huolta toisistamme. Rauhallista juhannusta!

12. kesäkuuta 2011



Meillä ollaan kesäkuosissa. Annetaan kalenterin unohtua ja päivien täyttyä pienten tyttöjen syntymäpäivillä, ihanilla illanistujaisilla, kyläilyillä koira- ja ihmisystävien luona. Yökyläilyllä, yötä myöten kukkumisilla. Päiväoluet patiolla anopin kanssa, ensimmäiset agilitytreenit. Viereisen kaupunginosan pihakirppikseltä löytyi kahdella eurolla peili ja eurolla värikkäitä kirjaimia pussillinen, jotka sai kolmevuotias syntymäpäivillään hetkeä myöhemmin.

Ehdin kuvata omenankukat ja voikukat ennen kylmää. Yrtit ja chilit kasvavat parvekkeella, palstalla retiisien kimppuun olivat hyökänneet pienet ja mustat koppakuoriaiset. Viikonloppuun on mahtunut vaikka mitä kivaa!






Ihanainen raparperimehu. Tarvitaan raparperipenkillinen anoppila, helteinen ilta ja kymmenen litran sankko.

Lisäksi tarvitset
- kuorittua & paloiteltua raparperiä noin 2 litraa
- 6-7 l kiehuvaa vettä
- noin 6 dl sokeria
- sitruuna, josta raastetaan kuori ja tiristetään mehut.

Kaikki ainekset sekoitetaan sankossa ja annetaan muhia ja jäähtyä yön yli huoneenlämmössä. Aamulla siivilöidään ja pullotetaan. Nautitaan kylmänä, auringonpaisteessa ja hyvällä mielellä, hyvää mehuseuraa unohtamatta. :)

9. kesäkuuta 2011

Ihana kesä. Hermot on löystyneet kuin lehmän häntä.. eiku. Ihan aluksi, opettelen elämään kesää tässä kaupungissa. Kaksi aiempaa kului Tanskassa. Vaikka opinnäytetyötä tehdään vielä kesäkuu, niin eipä enää kiristä ohimoilla. Tänään päätä vaivasi vain se, suuntaanko koululta tullessa palstalle, alanko vyyhditä villalankoja kasvivärjäystä varten vaiko kuorisinko ja pilkkoisinko eilen poimitut raparperit? Jumpe, miten mahtavaa!

Rentoutumisen huomasin viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäinen palkka tuli, ja heti perään kosahti läppäri ja tuli äkkinäisiä eläinlääkärikuluja. Ajattelin, että sinne meni palkka, mutta onneksi noista laskuista selvisin. Mihin muuallekaan minä rahaa, kuin siihen että tämä arki pyörii.

Ai juu, minulla on oma viljelypalsta, vihdoin! Ollut jo tovin, mutta viikko sitten pääsin kykkimään sinne ensimmäistä kertaa. Minun Area 21! Muutaman kerran on ollut koirat kaverina, myöskin Peikkopoika. Parhaiten on kuitenkin sujunut itekseen, kun siellä tuppaa vierähtämään. Viikossa 16 tuntia äkkiä laskeskellen. Mutta sittenhän se helpottaa, kun on siemenet kylvetty. Tein ihan ite pottupellonkin. Potun lisäksi on kahta erilaista porkkanaa, herneitä, kahta lajia papuja, lanttua, punajuurta, retiisiä, kahta salaattia, rucolaa, mangoldia, persiljaa, auringonkukkia ja kesäkukkia. :) Vielä avomaankurkut + tillit laitan samaan penkkiin. Ja koristekurpitsat. Niin ja sipulit. Kuvapläjäys tähän. Ennen, jälkeen ja vähän siltä väliltä.










Eilen reenien jälkeen meidän puoliksispanieli Aino pääsi uimaan ensimmäistä kertaa. Tai sai mahdollisuuden, mutta käytti sen kahlailuun ja veden läpsimiseen tassulla, että ei kuules enää seuraava askele yllä pohjaan, en mene. Kellukoon keppi siellä niin.