Alku oli lupaava. Otin hienoja blogikuvia vinkiksi, miten lempparipaidasta saa kätevästi maalarinteipillä jäljennettyä kaavat. Tarkoituksena oli siis tehdä se perus yläosan kaava, luottokaava, jolla kotiäiti surattelee kotimekkoja vaivattomasti.
Pikkuinen nukkui päiväunet tyytyväisenä liinassa. "Näin yhdistät harrastuksesi ja vauvanhoidon."
Mutta ei. Kun ei niin ei. Sitten kun on vielä LTR-päivä, niin hyvä etten jo naputellut myyntiin saumuria ja ompelukonetta, kun niiden vikahan se on kun ei vaatteet istu! ;) Taustalla oli stressi siitä, että pitää saada se täydellinen kaava muokattua ennen kuin Verson Puodin uudet ihanuudet tulee postista. Että on valmis kaava millä ommella. Paketti tuli eilen illalla lähimpään pakettiautomaattiin. Iltalenkillä sen hain, mutta mökötyksissäni paketti sai nukkua avaamattomana yön yli vaunujen tavarakorissa.
11 tunnin yöunien jälkeen tilanne näytti vähän valoisammalta. Kurkkasin pakettiin ja ai ihanuutta! Nuo kankaat on ihan täydellisiä! Ihan kuin minun sielunmaisemaa painettuna kankaalle. :) Kankaat pesukonekaruselliin ja narulle kuivumaan. Ehkäpä nuo paidat saa vielä pelastettua. Vähän muotolaskosta kehiin, helman lyhennystä, rypytystä sinne tänne. Siitä se kaavakin muokkautuu hiljalleen, kun maltilla tekee ja testailee. Mutta noihin kankaisiin en kajoa, ennen kuin edelliset on pitokelpoisia.
Enhän, oi enhän ole ainoa jolla välillä takkuaa?
