Väripata porisi ja etikka lemusi

Ostin lopultakin noita ihan aikuisten oikeita langanvärjäykseen passeleita Emo-reaktiivivärejä ja voi juukeli, sinne päin löystyy kyllä kukkaron vetskari toisenkin kerran. Ihan mahtava ylläri oli, että värejä löytyi samasta kaupungista Taito Shop Maakarista. Ei tarvinnut kantaa retkipatjaa ja tyynyä postiluukun alle.. ;)

Keittelin Novitan lankoja, mutta seuraavaksi testaan kyllä mitäs 100 prossanen villalanka tuumaa. Mikähän oisi halvin merkki?

Ihan eka. Omaksi iloksi ja omahyväisyyden nimissä ajattelin, että langat saa kaikki oman nimen. Leevi-fanina ja Göstan nerokkuutta kunnioittaen alan kastaa näitä Leevi and the Leavings -biisien mukaan. Tämä ensimmäinen olkoon Elämä kuin euroviisu. Seitsemän veljestä, 150 grammaa.
 

Ihanasti sanottu, Isoveli 100g

Peikkopoikakin innostui värjäämään! Ite halusi myös kuvata ja vyyhitä. Heti piti alkaa sukkaa kutomaan, että herra näkee kuinka tarkasti ajan kanssa suunnitellut värit ja raidan pituudet pitävät paikkaansa.. :)

Mulla ei kyllä meinaa olla niin paljon pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä antaa lankojen muhia värissä, niinku Peikkiksellä. Omia lankoja olin koko ajan liikuttelemassa, nostelemassa, lisäämässä väriä.. ja lankojen kuivettua muutaman tunnin allekirjottanu tarttu fööniin ja kuivasi langat jotta ne saa vyyhittyä uudelleen ja linssin eteen.