Pikkuiselle neitille jutskia

Tilkkupeitto ystävän pikku prinsessalle! Peitto kotiutui jo viime vuoden puolella, mutta enpäs näköjään ole sitä täällä vilauttanut. Taisipa olla 120 senttiä korkea ja leveä.

Eläinkangas löytyi kirpparilta, samoin nurjan puolen kangas on kirpparilta löytyneestä pussilakanasta. Pikkuisen pehmoisuutta tuomassa on keskimmäisenä kerroksena vanhaa päiväpeittoa palanen. Tuota eläinkangasta löytyi myöhemmin vielä isompi pala, ja se lähti kirpparilta matkaan sekin -on niin veikeää ja pirteää.

Nämä töppöset, tumput ja myssy meni myöskin samalle pikku ihmeelle. Pipo oli ihan valtava! (Eikun vastasyntynyt vauveli oli niin pieni! Miten voi olla! <3) Muut onneksi oli soppelit. Pipon ohje täältä, lisäsin vielä pikkuiset korvat. Töppöset tein junasukkien ohjetta mukaillen ja tumput omasta päästä samanlaisella varrella kuin töppöset. Pittusen ihmisen vaatteita on kyllä ihana neuloa! :)

Läksiäispussukat

Pussukat on kahdelle neitokaiselle, jotka lähtee Sloveniaan vaihtoon. Takaisin tulevat vasta huhtikuussa. Tuntuu mukavalta ajatella, että minunkin piti mennä. Ihan Thaimaaseen asti. Mukavaa on se, että olen tehnyt pesän tänne enkä tahdo lähtä -seikkaillaan Peikkopojan kanssa sitten keskenämme, omalla ajalla, ilman opiskelua ja tehtäviä.

Oikein mainio ohje pussukoiden tekoon löytyy Pientä kivaa -blogista. Koko on puolta isompi, nuo menee vaikka meikkipussina. Kankaat on molemmat kirpparilta. Tuo punainen on se uusin löytö. Pienistä asioista tulee hymy -kun vaikka katson kangaslaatikkoon ja minulla on vaikeus valita, sillä niin paljon onnistuneita ja värikkäitä kangaslöytöjä on kertynyt.

Illalla lähdetään Peikkopojan kanssa katsomaat maailman ensi-ilaan Zeitgeist - Moving Forward. Katsotaan miten paljon kurttuja kertyy otsalle kaikesta siitä ajattelemisesta ja pohtimisesta. Leffan jälkeen läksiäisiin limpparipullon kanssa.

Huikentelevaisesti olen tuhlannut kirppareille. Ihan ähky, miten on tämä vuosi on alkanut ostamalla. Keittiönpöytä, ulkoilupuku (jes!), valokuvia. Sitten vielä muutama kangas. Kisuli- ja äpylikangas löytyi (jälleen) Pelastusarmeijan kirppikseltä. Hinta 5,20 ja kotona se paljastui lapsen lakanaksi, eli monta metriä ihanaa kangasta. Olisi siellä kaksi muutakin verhoa ollut, mutta joku roti. Yksi kangas/kirppari on tarpeeksi.

Jo käytössä nukkaantumaan ehtineet Baudelairet. Langan väri onnistui noiden kohdalla nappiin, ja sitä on vielä jäljellä. Ihan kuin itse värjätty lanka nukkaantuisi helpommin, sillä ihan tavis Seiskaveikkaa tuo on ja puolitoista kuukautta vasta jalassa olleet.

Vielä villapaita-asiaa. Pappatakki alkaa olla kuosissa päättelyä, taskuja ja nappeja vaille. Se tuntuu isolta ja raskaalta, liian pitkältä. Yllättävästi se näyttää kuitenkin ihan hyvältä. Ihka eka tekemäni villatakki.

Kameraton reppana

Pakko kai alkaa taiteilijaksi. Piirtämään. Vaihtoehtoisesti kirjoitan sydäntä riipaisevia runoja. Tai sitten laitan laput silmille, etten näe kaikkia mahdollisia ihania kuvattavia jutskia pihalla ja kotona. Kamera on huollossa. Joku tiputti sen viikonloppuna, mutta kukaan ei myöntänyt. Ikävää ja keljua.

Onhan se kamera toki neljä vuotta vanhaa mallia, Nikonin D80 siis. Mutta on me reissattu. Tanskassa kolmesti, Ruotsissa kahdesti, Virossa ja vielä Norjassakin. Aina se on reppuun mahtunut. Toimiva ja jämäkkä kapistus. Nyt vain odottelen tuomiota, että kannattaako korjauttaa vai ostanko joululahjaksi itelleni sen D90:n. Mitenkähän nuo postin lakkoilujutskat vaikuttaa kameran kulkeutumiseen huoltoon Helsinkiin? Onneksi oli vakuutus. Ensimmäisen kerran elämässäni siitä on hyötyä! :) Olin (ja olen edelleen) tosi skeptinen sen suhteen, että korvauksia tulee. Vaikka eihän muutama saturainen taida olla vakuutusyhtiölle iso summa. Enemmän kai minä noita maksuja olen maksanut.

Kuvattavaa olisi. Tilkkupeitto, Mehukattitonkka-blogin Marjoheiltä tullutta postia (kiitos, oli ihana! :)), neulomuksia, ensimmäinen oikea villatakin alku.Onneksi lomalla kuvasin valmistuneen pipon ja lapaset.

Pipo, malli on omasta päästä omaan päähän. Lanka on 100% villaa, ostin kesällä Tanskasta.

Nuhruinen kuva ihan peruslapasista. Lankana itse värjätty Nalle. Selkäpuolella on Sammaleiset-lapasesta lainattu kuvio. Kuvio kävisi hyvin vaikka villasukkiin, se joustaa mukavasti.

Kamerattoman ajan ajattelin hyödyntää järjestelemällä kuvakansiota ja valitsemalla kolmen vuoden aikana kertyneistä kuvista teetettävät.

Ihan hyvä aamu

Elämä tuntuu ihanalta, ihan tosi! On pieniä hyviä hippusia ja uutisia, jotka painavat ja tuntuvat pahalta, mutta pääasiassa kaikki on ihanasti. Näissä nahoissa on juuri hyvä olla, juuri nyt ja näin. Päivällä saan ihanan vieraan, ja huomenna lähdetään kotopuoleen.

Eilinen metsä-, tai mehtälenkki niinku minä sanosin, rauhoitti. Melkein eksyttiin, mutta löydettiin autolle ennen kuin hämäryydestä tuli pilkkopimeää. Pari tuntia hujahti puiden lomassa ja pururadalla. Mutta raukeana köllöteltiinkin ilta, vei kaikista likoista mehut. Meillä on tällainen jakauma: likkoja ollaan minä ja sessut, jätkät on sitten Peikkopoika ja kissa.

Taas tein muutaman löydön Pelastusarmeijan kirppikseltä! Ruskeasta tulee ainakin hame.

Pipo meni naiselle, joka laulaa paremmin kuin kukaan ikinä! Aivan jumalainen kultakurkku! Olisin ehkä mieluummin neulonut kaulahuivin varjelemaan kurkkua, mutta pipon tahtoi. :)

Kuluneella viikolla...

...löysin nuo ihanat Pelastusarmeijan ja SPR:n kirppiksiltä. Hinnat taitavat olla kauppojen luokkaa, neljää ja viittä euroa palasta, josta nipin napin saa ehkä ommeltua tunikan. Pohdin aika kauan, että otanko vai jätänkö. En ymmärrä miksi, nuo on ehkä maailman ihanimmat kankaat tällä hetkellä enkä tiedä, miten raskin saksilla noihin kajota.

...leivoin ihan mielettömiä keksejä. Muistisääntönä itselle, että kannattaa tästä edeskin päin tehdä iso taikina. Niin iso, että siihen pitää käyttää mm. kaksi suklaalevyä. Seurauksena voi syödä itsensä ähkyyn ja keksejä riittää niin anoppilaan, kahvivieraille kuin meille reppanoille piristykseksi, jotka viime lauantaina jouduttiin kouluun. Resepti on oikein mainiosta Pastanjauhantaa-blogista.

Nyt vielä opinnäytetyöhommiin kouluun ja sitten alkaa lomalomalomalomaloma!

Tämä oli haave, kun innostuin langanvärjäyksestä.

Samoissa kengissä, Nallea noin 200 g

Tein siitä sukan, tein lapasen. Jälkimmäiseen olen tyytyväinen, sukkaan en. Varsi on liian löpsykkä, ei pysy jalassa tai pitele lahkeita. Tapana on tunkea lahkeet villasukkien sisään, joten varren napakkuus on kyllä tärkeä. Koiranputkikuvio oli taas mukava neuloa ja ihan nättikin. Voipi olla, että neulon toisen lapasen, puran tuon tehdyn sukan, neulon uudet sukat varpaista ylöspäin niin saan kaiken langan käytettyä. Malli on Ullasta.

Käsityömessuilla sai ihmetellä silmät tapillaan. Ihmiset on kyllä kamalan taitavia! Ostin jotakin pikkuista, mutta silti sinne upposi rahaa vaikka kuinka. Hiplailin yhtä nättiä lankaa, mutta en keksinyt mitä siitä tehdä. Osta pois, sanoi myyjä, jää harmittamaan muuten. Ajattelin, että ei jää, mutta jäipä sittenkin. Se olisi ollut justiinsa passeli lanka Baktukseen, minkä minä(kin) tahon kyllä tehä.

Virkkuukoukkusen kojusta lähti matkaa kortteja ja naurunkihemöintiä -mahtavia oivalluksia ja sutjautuksia. :)

Kohta lähdetään hauvavauvan siskon luokse kyläilemään. Ihana sunnuntai.

Laukku laukkunen

Tämä on ollut valmiina jo tovin ja ahkerassa käytössä. Toimii! Malli oli omasta päästä ja muotoutui ompeluksen edetessä. (Joskus olisi kyllä oikeasti kiva vaan tehdä valmiin kaavan mukaan, ettei tarvisi ommella ja purkaa, miettiä päätä puhki ja turvautua mahottoman luoviin ratkaisuihin. Varsinkin kun on noin monta kangasta, niin mille puollelle saumat nyt tulee ja mistä minä saan käännettyä jne jne. Älytöntä aivovoimistelua.)

Kankaat on kolmista eri vanhoista verhoista, tuo päällyskangas on mummulan vanhoista verhoista! :) Päällys- ja sisuskankaan välissä on jämäkkyyttä antamassa SPR:n Kontista löytynyt kangas. Sisällä olevan taskun vetskari on jostakin äidin laatikoista pengottu. Kaikki matskut ompelulankaa ja taskujen reunojen kuminauhaa lukuunottamatta on vanhaa tai uudelleen käyttöön otettua. :)

Oon nyt ihan rakastunut nuihin pussukkataskuihin. Minun mielestä tosi nätit, mutta myös käytännölliset, kun niihin mahtuu kivasti pikku hilipetööriä ilman, että taskut pöklöttää rumasti.

Tämä tyttö lähtee hipistelemään ja ihastelemaan käsityömessuille ihan justiinsa! 8) Ostoslista on, mutta saapi nähä, mitä mukaan tarttuu. :)

..ja sitten tää tekis tän ja sitten tää tekis ton..

Vapaata, eikä aikomustakaan hoitaa muutamaa tekemätöntä kouluhommaa. Priorisoin, eli laitoin vyyhille langan, joka Ainolla jäi kesken. Värjään sen ja otan matkaan reissuun viikonlopuksi. Koiranputkisukat houkuttelee. Muutenkin on paljon ohjeita ja ideoita, mutta kukas antaisi minulle muutaat ylimääräiset kädet neulomaan tai mieluummin hoitamaan aa:ta, eli arkisia asioita.

Eilen tein vetoketjullisen lankapussukan, jossa neulomukset kulkee kätsysti matkassa. Noita voisi tehdä lisää, tuommoisia koiraturvallisia versioita. Kankaat ja vetskarit on kaikki spr:n kontista.

Ja katso -se pyörii sittenkin! Minun rukkirakas! Möykkyjähän siellä on ja kertaamaton matsku on vielä puutikun ympärillä eikä kerrattuna, mutta kuitenkin.

Ja sitten vielä tämä projekti. Aino sai kotoaan mukaan tuommoisen turvapeiton, vanhan villapaidan. Koiravauva tykkää kovasti retuuttaa sitä pitkin kämppää ja nukkua sen päällä. Tuunailen sitä vähän, ratkon sielä ja täälä, virkkailen ja yhistän, päättelen. Että siitä tulisi ihan oma unirätti. Sen kanssa on varmasti turvallisempaa perjantaina matkustaa ihan ensimmäistä kertaa junassa.

tuonne menen kyllä varmasti!

Lauantaina syyskuun 18. päivä vietetään kansainvälistä Spinning in Public -päivää, eli suomeksi julkikehruupäivää.

Kehräätkö? Ota rukkisi tai värttinäsi mukaan ja tule tekemään lankaa. Ei ole väliä oletko vasta-alkaja tai konkari, kaikki mukaan.

Vai oletko vasta miettinyt kehräämistä? Tule katsomaan miten lanka syntyy ja kuulemaan miten pääset harrastuksessa alkuun.

Oulussa SIP-päivää vietetään Lumoava Lanka-putiikissa, Pakkahuoneenkatu 17, kello 10-15.

Tervetuloa!



Neuovan Nartun blogista löysin tällaisen julkikutsun, jota vapaasti saapi levittää. Aion kyllä mennä ihmettelemään, sillä löytyy karstatut villat ja löytyy rukki. Lankaa vaan ei vielä synny.