Imetystunika Onionista vol 2

Tässä tunikassa yhdistyy hurjan paljon onnistumista ja kivoja juttuja: Berninalla on aivan käsittämättömän ihana hyrskytellä menemään, kokeilin kaksoisneulalla tikkaamista ekan kerran elämässäni ja onnistuin, resorit asettui kertalinttuusta kauniisti, vaate istuu hyvin (okei, pientä fiksausta vielä kaivataan hihan saumoihin, mutta ei anneta sen häiritä), hihansuihin ja helmaan kokeilin uutta älyhelppoa tekniikkaa jonka opin Ompeluelämää-ryhmästä Facebookista ja kuvien ottamisessa harjoittelin kaukolaukaisimen käyttöä. Kannattaisi ehkä laittaa lotto vetämään. :)

In action -kuva: toimii! Eipä paljon vilahtele.

Meillä sunnuntai jatkuu siten, että lähdetään poitsun ja koirien kanssa testailemaan kirpparilta pilkkahintaan löytyneitä vaunuja nietosten keskelle. Ja olisi myös nimiäisvalmisteluja tehtävänä, joihin tarvitaan ompelukonetta. ;)

Ikkunanpokat + liitutaulutarra

Liitutaulutarraa kädentaitomessuilta Teippitarhan kojusta. Ikkunanpokat kirpparilta. Vauvanhoitoapua ja hyviä vinkkejä siskolta. Pätkissä työskentelyä kun siskon piti lähteä. Verstaaksi hetkellisesti muuttunut vessa. Rumien maalien hiomista ja putsaamista. Alta paljastunutta ihanaa puuta ja vanhaa maalia. Kärsivällisyyttä tarran liimaamisessa. Luovia taukoja runsaasti (lue: imetystä, hyssytystä, vaipanvaihtoa, höpöttelyä hymyilemään oppineen kanssa, vaippapyykin pesua). Pinterestistä viisaita sanoja.

Siitä tuli ihana! Nyt kun joku vielä sen ripustaisi seinälle.

Tämä on täydellinen muistitaulu minulle, sillä olen hulluna listojen tekemiseen. Yksi mieleisimmistä listoista on tuossa ylhäällä, nimiäisten valmisteluja varten. :)

Jämälankapeitto

Ensin siitä piti tulla torkkupeitto minulle. Aloitin palojen virkkaamisen valmistumisen jälkeen pari vuotta sitten. Ajattelin, että työttömänä on aikaa. Sain melko pian töitä, joten palat jäi.

Myöhemmin virkkasin muutaman palan lisää, ja ajattelin päällystää neliöillä rahin. Sekin projekti unohtui. Kun tein positiivisen raskaustestin, aloin koota palasista tilkkupeittoa vauvalle. Kun raskaus meni kesken, hautasin palat syvälle kaappiin, enkä keskeneräisten neuleiden sekaan.

Kun Vilpurin raskaus alkoi olla loppusuoralla, löysin kaappeja siivotessa unohtuneet neliöt. Sommittelin, yhdistin ja virkkasin reunat. Lopputulos on omasta mielestä aivan ihana. Ei vain värien takia, vaan siksi, mitä kaikkea peiton valmistumiseen liittyy. Vähän kuin elämän tilkkutäkki. Käsitöihin jää aina joku tarina, ja useimmista neulomuksista muistuu mieleen, missä ja milloin niitä olen tehnyt.

Noita jämälankoja riittäisi isommaksikin peitoksi, taikka villatakiksi itselleni. Katsotaan, montako vuotta seuraavan jämis-projektin tekemiseen kuluu ja mitä kaikkea sen aikana ehtii tapahtua.

Postimies, sinua odottaa 25-vuotias kotiäiti...

...sillä elättelen toiveita, että saumurilähetys Karnaluksista saapuu tällä viikolla. Voi onnea -ompelupöytä (umpipuuta, jykevä, hyllypaperia laatikkojen pohjalla) löytyi kuin löytyi kirpparilta ja ompelunurkkaus on järkättynä.

Ostin elämäni ensimmäiset joustofroteet, Riemukukkaa ja sammaleen väristä. Riemukukan kukat värjäytyi ensipesussa riemukkaan ruskean kukertaviksi, mutta Facebookin Ompeluelämää-ryhmä tiesi kertoa, että uusintapesu Vanishilla ("Luota pinkkiin!") korkeammassa lämpötilassa auttaa levinneisiin väreihin. Ja niinhän se teki, kukat on jälleen valkoiset.

Olen hurahtanut tähän ompeluhommaan. Puikot ja langat ei niinkään ole houkutelleet syksystä huolimatta, mikä on vähän outoa. Taidan tulla vähän jälkijunassa, mutta olen vasta nyt löytänyt tuon jo mainitun Ompeluelämää-ryhmän, tissiksen, Onionin ja Karnaluksin. Ja nuo lukuisat ihanan vaaralliset nettikangaskaupat. Mitä kaikkea en vielä tiedä? Mitkä on ne ompelumaailman hitit ja kuumat perunat? 

Muille ompelijanuubeille vinkkaan, että Kankaiden yö on tulossa. Aloitin aarteenmetsästyksen, jossa on piilotettu kirjaimia yöhön osallistuvien nettikauppojen sivuille. Tästä tulee ihan lapsuuden aarteenmetsästysleikit mieleen, kun serkkujen kanssa tehtiin karttoja ja piilotettiin kirjainlappuja, joista muodostui aarteen piilopaikka. Aarre oli tarroja, kyniä, karkkia ja muuta pientä tilpehööriä. Nyt aarre on kankaita ja ompelutarvikkeita, mutta yhteistä on kutkuttava tunne ja löytämisen riemu.

Junasukkien neuloja junassa

Aioin kirjoittaa, että Vilpuri tarvitsee jo isommat sukat kun edelliset on jo aika naftit. "Edelliset" olisin linkannut junasukkiin, tumppuihin ja norjalaismyssyyn jotka on olleet kovassa käytössä. Mutta niitä en ole täällä vilauttanutkaan, joten tässä tulee:

Lankana on Maija, valmiissa sekä työn alla olevissa. Viikonloppuna mummulasta tullessa puolen tunnin hetki junassa, jolloin sukat valmistuivat taas muutaman kerroksen. Junasukkia junassa.

Vaunut oli lastattu tavaroilla ja kahden yön reissun kestovaipatkin oli kyydissä. Hyvin päästiin ihan jalkapelillä asemalta kotiin reilun neljän kilometrin matka. Joulukuussa ollan lähdössä siskon luokse Lahteen, ja tämän suorituksen perusteella saadaan ehkä matkakamppeet raahattua läpi puolen Suomen. Jospa pikku tyyppi on parinkin kuukauden päästä yhtä tyytyväinen matkustaja!

TSI-kuorivaipat

Tämä on ehdoton lempparimalli meillä käytössä olevista vaipoista. Sanna Kivelän kaava ja suurinpiirtein täydelliset kuvalliset ohjeet löytyy Kestovaippayhdistyksen sivuilta. Viime viikonloppuna mummu ja tädit hoiti Vilpuria, ja minä sain surautella näitä.

Nämä on kokoa L, lonkkalastan vuoksi. Lisää ommellaan (jos ommellaan), kun saadaan lasta pois ja nähdään, käykö tämän mallinen vaippa meidän pojalle.

Kankaat on Myllymuksuilta tilattu. Hitsit, nuo nettikangaskaupathan on vaarallisia! Kaikkia ihania kuoseja ja kliketi klik, kohta ne odottaakin jo postissa nuotajaansa...

Vihreä kangas ja norsukuosi ovat tavallista PUL-kangasta. Punainen on PUL br sandwichia, josta lupaillaan joustoa ja hengittävyyttä. Käytössä vaippoja en ole vielä testannut, mutta turhan jämäkältä tuo on verrattuna PUL br-kankaaseen. Nuo vaippakankaat tilasin valmiina vaippapalasina, joista yhdestä palasta saa yhden vaipan. Jatkossa kuitenkin tilaan metritavarana ja teen useamman saman värisen kuoren, jottei jää turhaan suuria jämäpaloja. Sisuksena vaipoissa on kuivaliinakangasta. En ole ihan varma, ompelinko sitä oikein päin.

Noudatin muuten ohjeita orjallisesti, mutta reisikuminauhoille ompelin kujat samalla tavalla kuin täyttöaukossa. Helpompi tarvittaessa vaihtaa uusiin, kuin vaippaan kauttaaltaan siksakattu kuminauha. Kuivaliinan ja PULin yhteenompelussa pidin kuivaliinakankaan päällä paininjalkaa vasten, niin kankaat pysyivät suurinpiirtein kohdillaan.

Onion-tunika imetysversiona

No hullaannuin minäkin Onionista. On se ihana. S-koko oli suoraan minulle sopiva, vaikka kokotaulukko vinkkasi ämmää. Harsin ensin normaaliversion kokoon, totesin sopivaksi, ratkoin etukappaleen sauman ja aloin värkätä imetysversiota. Kangas on Eurokankaasta, ruskeat resorit Royalkestoilta.

Tästähän tuli aika mainio. Tein lyhythihaisen, koska täyspitkillä hihoilla olo olisi liian.. pilkullinen. Käytössä todettu hyväksi, mutta pientä fiksausta vaatii. Imetysluukun resori ommellaan ensi kerralla eri tavalla, koska jäi kupruilemaan saumuroinnin jäljiltä. Yläosan imetyskappale voisi olla sentin tai pari matalampi hihan saumojen kohdalta.

Nimiäisiä varten ompelen toisen samanlaisen Noshin keltaisista pupusista, ja voisin tehdä pienen tutoriaalin samalla. Netistä en ohjeita löytänyt, joten toivottavasti ohjeista olisi iloa muillekin. :)

Meidän kestovaipparalli

Kyllä tämä on meidän juttu, nämä kestovaipat. Meikäläinen saa kiksejä kauniista vaipoista, vaippapyykin pesemisestä, vaippakuorien neulomisesta ja ompelemisesta, vaippojen täyttämisestä, vaippojen vaihtamisesta. Vaipat sitä ja vaipat tätä. Kotiäiti, jonka harrastuksena on.. vaipat.

Meillä vaipparalli on tällaista..

Lempparina on taskuvaipat, joihin laitetaan sisään imuksi harso+lisäimu (parhaita on serkulta saadut bambucollege(?)-lipareet). Harsotkin on käytettynä ostettuja tai saatuja, joten imukyky on niissä hyvä. Taskuvaippojen lisäksi käytetään harsovaippa+villahousut, harsovaippa+kuorivaippa tai sisävaippa+lisäimu+kuorivaippa -komboja. Mutta ennemminkin hätävarana niitä.

Yleensä täytän vaipat valmiiksi suoraan narulta niiden kuivuttua, joten vaipan vaihto on yhtä simppeliä kuin kertakäyttöisen vaipan kohdalla. Hoitopöytä toimittaa nykyään lähinnä kissan tähystystornin ja vaippojen säilytyspaikan virkaa, vaipat vaihdetaan ja puetaan siellä, missä satutaan olemaan.

Käytön jälkeen vaipasta huuhtaistaan kakat pois. Tarvittaessa sipaistaan isompiin läiskiin sappisaippuaa ja käytetään luonnonkuituista harjaa apuna.

Likavaipat kuivataan sukkatelineessä vessassa. Suihkuverhon taakse on hyvä kätkeä tilataideteos vieraiden katseilta. ;) Kuivuttuaan tiputellaan vaipat omaan likapyykkikoriin odottamaan pesua (Haaveissa löytää kaunis ja käytännöllinen likakori). Kuivana likavaipat ei haise. Mandariinin tuoksuinen eteerinen öljy on huuhteluaineen korvikkeeksi tuomaan tuoksua pyykkiin, ja omaksi iloksi saatan tipauttaa pisaran myös likavaippoihin, josta mukavan raikas tuoksu leviää vessaan.

Vaippapyykkiä pestään suurinpiirtein joka toinen päivä, joten pyykinkuivausteline(et) on olennainen osa olkkarin sisustusta. Harsot, imut ja taskuvaipat kuivaa nopeasti, aamulla pestyt saa illalla jo taitella uudestaan valmiiksi vaipoiksi. Viime yöksi kokeilin pyykkikoneen ajastinta, ja aamulla minua odotti puhdas koneellinen vaippapyykkiä. Hiphuraa. Siitä sitten vaipat lähtee uudelle kierrokselle.

Lonkkalastan vuoksi taskuvaipat on kokoa M tai L. Onneksi oli niitäkin jo jemmassa! Mitenkään muuten lonkkalasta ei ole kestovaippojen käyttöön vaikuttanut. Toki täytyy olla tarkkana, ettei lastan alle jää muhimaan mitään, vaan iho pysyy kuivana. Mutta sama homma olisi myös kertseillä. Iho on pysynyt vauvalla hyvänä, eikä ohivuotoja ole sattunut kuin pari (vääränlainen imu, tukossa ollut käytettynä ostettu taskuvaipan fleecepinta ja pissavehkeiden osoittaminen väärään paikkaan). Turakaiset on pysyneet vaippojen sisällä sataprosenttisesti. Vaippoja on kierrossa noin 25, mikä on reilu määrä. Kunhan päästään tuosta häkkyrästä (viiden viikon päästä), aion käyttää enemmän harsoja, sisävaippoja ja merinovillahousuja.  Testattiin niitä viimeksi, kun lasta saatiin kontrolliaamuna ottaa pois. Ja voi miten ihanan pehmeä ja pieni paketti niistä tuli. Ja eihän sitä tiedä, istuuko taskuvaipat pojalle ilman lonkkalastaa.

Ps. Meillä on puolisattumalta alettu harrastaa myös vessahätäviestintää, mikä vauvan tyytyväisyyden lisäksi pienentää myös pyykkivuorta. Vessahätäviestinnän vuoksi taskuvaipat on pop, sillä ne on nopea riisua ja pukea.

Kestovaipoista

Siitä pidin kiinni, että ensimmäinen kotona vaihdettu vaippa on kestovaippa. Siitä huolimatta, että vauva onkin häkkyrässään. Sen ensimmäisen jälkeen ei ole kertsejä laitettu. Vaippapyykkiä pestään joka toinen päivä, ja minä kyllä nautin kestovaipattamisesta. :) Olen hurahtanut, tunnustan!

Kohta lähdetään kauempaan mummulaan viikonlopuksi. Vaipat on ladattu valmiiksi ja pakattu kassiin. Mukana on sappisaippuaa, vaipoille sopivaa pesuainetta ja harja putsaukseen. Varusteet kunnossa! :)

Me matkustetaan parin tunnin matka Vilpurin kanssa junalla, koska lonkkalastan kanssa vauvaa ei saa turvaistuimeen turvallisesti. Mies tulee autolla, koirat ja kissa on hoitopaikoissaan. Enää en ihmettele, miten jo äitejä olevat ystäväni ovat kertakaikkisen suunnitelmallisia ja hakoja tekemään toimintasuunnitelmia saaden asiat sujumaan.

Ajan kulutusta

Tietokonepöydän laatikotkin on nyt siivottu, että vauva on hyvä ja saapuu kun hänelle sopii. Tekeminen alkaa loppua. Ajattelin olla kaivamatta enää ompelukonetta esille, mutta kun aamulla kaihersi ajatus puuttuvasta kantotakista niin...

Joskus palaset vain loksahtaa -kaava löytyi kirjastosta (Suuri Käsityölehti 8/2008) ja Eurokankaan alelaareista kaikki tykötarpeet kolmella kympillä. Kankaat on nyt leikattu ja kunnianhimoisena tavoitteena on saada koko rytky tälle illalle vielä kasaan.