20. helmikuuta 2011

Koirat on päässeet lenkille, hauvavauva koirapuistoon riemuitsemaan, ja kotona oli uunilohkopottuja tehtynä puistosta kotiutuessa. Osa viherkasveista on saanut tänään uudet mullat, loput sitten kun ostan multaa lisää. Kylvin samalla chilien, tomaattien ja ananaskirsikoiden siemeniä. Aamuisin saa tutkailla, että joko ovat päitään nostaneet. Iltapalaksi pyöräyttelin porkkanasämpylöitä ja soppaa, Peikkopoika tiskaili. Samalla kuunneltiin uudesta radiosta hyviä lauluja. Muutenkin hömpötetty yhdessä ja vierekkäin. Nyt jatkan vielä palstaviljelyhaaveilua ja parvekekasvien suunnittelua. Onpas ollut hyvä sunnuntai.





12. helmikuuta 2011

Lauantai on päivistä parhain

 
Me käytiin koirien kanssa jo valokylvyssä, menkää tekin. Hauvavauva vetää rallia, villakoiramuori väistelee minkä ehtii.



Iltasella tulee ystäviä kylään viettämään allekirjottaneen synttäreitä. Peikkopoika herätti aamulla laulamalla (no okei, olin vähän töniny sitä eka hereille kun minä oon meiän perheen aamuvirkku). Paketista paljastui pikkuinen raatio keittiöön. En osannut kyllä oottaa yhtään, ja semmoiset paketit ne parhaita on :)

Eikös oo pähee! Nyt voi jammailla tiskatessa ja leipoessa. Leipomisesta tuli mieleen, että eilen mutakakkua tehdessä löytyi munapaketista kauhistunteita munamiehiä. Peikkopojalla on taita saaha minut nauramaan, höpsykkä kun on.


10. helmikuuta 2011

ihania ihmisiä

Kiitos, rakas Salainen ja ihana neuleystäväni, kuka ja missä oletkin! Teit tästä päivästä ihanan. Hihkuin riemusta ja pompin tasajalkaa jo pakettikortista, mutta voi sitä kiljumista kun avasin paketin. Kiitos! Postin tätikin ihasteli, että ompas nätti paketti. :) Kelpaa iloitakin, vai mitäs sanotte paketin sisällöstä:

Hipistelin tätä lankaa. Mietin, että miltäs tämä tuntuu.. no rehelliseltä! Ja värit on ihan nappiin. Onkohan vielä ihan itse kehrättyä? Mitäs minä tästä meinaisin tehdä?

Ehkäpä jonkun huivin? Hurmaavat huivit -kirjassa oli veikeitä asusteita, ehkä niistä joku pääsee puikoille.


Paketissa tuli liina, joka oli kalenteri syntymävuodeltani. Maanantaina olin maailmaan puskenut. Tämä liina lämmitti jotenkin erityisesti. Salainen neuleystävä, vaikutat äitihahmolta. :)

Ja vielä ekosuklaata ja toffeeta, tattikset!

Kylläpä kelpaa. Myönnän, etten osannut kuvitella miten paljon iloa SNY voi aiheuttaakaan. Kiitos vielä alkuviikolla tulleesta postikortistakin. Olet oikea aarre. :)

 ****

Oon ihan naatti. Päivät vierähtää työharjoittelussa, koirakouluissa, kaupoissa, siivotessa. Kellon ympäri touhuten, pitäisi osata pysähtyä. Tänään lämmitti mieltä myös eräältä ihmiseltä yllättäen tullut puhelu. "Hei kun sä mietit sitä seuraavaa työharjoittelupaikkaa, niin ajattelin soittaa että kyllä sä pärjäisit siellä vankien kanssa. Kun ite epäilit." Miten tuli puhelukin niin oikeaan aikaan. Ihanaa olla minä.

5. helmikuuta 2011

Työskentely sairaiden ihmisten kanssa tekee nöyräksi. Mielen ja kehon haavoittuvuus näyttäytyy. Voin kuitenkin hyvin, eikä potilaat tule öisin minun sänkyyn nukkumaan, kieppumaan uniin. Sen kanssa teen kovasti töitä, että rajaan työajatukset työpaikalle. Onko minulla edes oikeutta kantaa muiden ihmisten ongelmia harteillani ja vatvoa niitä mielessäni luullen, että ymmärrän?


Ostin tulppaaneja ensimmäista kertaa viikko sitten. En oikein ole älynnyt, että niitäkin voi ostaa omaan pöytään. On se ilo, että toisten blogien kautta alkaa hoksata kauniita asioita! Silläkin uhalla, että jotkut asiat tuntuu leviävän kuin rutto täällä blogimaailmassa. Esimerkiksi virkatut matot, jollaisen itsekin aion tehdä. ;) Keneltäpä se olisi pois.

Tamminkuu meni tipattomasti, karkkia en ostanut mutta söin jos oli jossakin tarjolla. Lihaton se ei ollut, mutta kasvisruokaisampi. Hyvä suunta, minulle sopiva tällä hetkellä. Lankaa ostin ihan viime metreillä yhden kerän, että pääsin alottamaan tilatut sukat. :)