10. helmikuuta 2011

ihania ihmisiä

Kiitos, rakas Salainen ja ihana neuleystäväni, kuka ja missä oletkin! Teit tästä päivästä ihanan. Hihkuin riemusta ja pompin tasajalkaa jo pakettikortista, mutta voi sitä kiljumista kun avasin paketin. Kiitos! Postin tätikin ihasteli, että ompas nätti paketti. :) Kelpaa iloitakin, vai mitäs sanotte paketin sisällöstä:

Hipistelin tätä lankaa. Mietin, että miltäs tämä tuntuu.. no rehelliseltä! Ja värit on ihan nappiin. Onkohan vielä ihan itse kehrättyä? Mitäs minä tästä meinaisin tehdä?

Ehkäpä jonkun huivin? Hurmaavat huivit -kirjassa oli veikeitä asusteita, ehkä niistä joku pääsee puikoille.


Paketissa tuli liina, joka oli kalenteri syntymävuodeltani. Maanantaina olin maailmaan puskenut. Tämä liina lämmitti jotenkin erityisesti. Salainen neuleystävä, vaikutat äitihahmolta. :)

Ja vielä ekosuklaata ja toffeeta, tattikset!

Kylläpä kelpaa. Myönnän, etten osannut kuvitella miten paljon iloa SNY voi aiheuttaakaan. Kiitos vielä alkuviikolla tulleesta postikortistakin. Olet oikea aarre. :)

 ****

Oon ihan naatti. Päivät vierähtää työharjoittelussa, koirakouluissa, kaupoissa, siivotessa. Kellon ympäri touhuten, pitäisi osata pysähtyä. Tänään lämmitti mieltä myös eräältä ihmiseltä yllättäen tullut puhelu. "Hei kun sä mietit sitä seuraavaa työharjoittelupaikkaa, niin ajattelin soittaa että kyllä sä pärjäisit siellä vankien kanssa. Kun ite epäilit." Miten tuli puhelukin niin oikeaan aikaan. Ihanaa olla minä.