Sivut

29. joulukuuta 2011

Vielä ihan vähän joulujuttuja. Ompelukonekin ronksutteli muutamana iltana.

Meikkipussi, tai oikeastaan meikkisäkki meni yhdelle siskoistani. Ohjeen löysin täältä, ja olipa ihana kerrankin tehdä ohjeen mukaan. Sovellan ja värkkään ihan omasta päästä aika paljon, ja siinä ei kaikki todellakaan mene aina helpointa kautta. Tuo oli kuitenkin kiva malli! Pitää kyllä kiittää noita Ikean kankaita, että ovat jämäkkää materiaalia, kaunista ja vieläpä halpaa. Kirpparilta löytyvät retroilukankaat on monesti aika löysiä, eivätkä kestä kaikistellen kulutusta kovin hyvin.

Pussukoita meni miehen suvun puolelle. Peikkopoika oli isona apuna ja väänteli kaikki kukkaronkehykset kiinni. Noita pussukoita on mukava ja nopsa ommella, mutta ne kehykset, liima ja puristelu on kyllä kettumaista.

Äiskälle ompelin kaura(-ohra-riisi-hirssi)pussin, kun monesti kuulostaa olevan niskat niin jumissa ettei järki juokse. Minä tein sisuspussin ja pestävän ulkokuoren, painoa tuli puolisentoista kiloa.

Jos tuollaisen mikrossa lämmitettävän pussin tekee, kannattaa huomioida ainakin seuraavat asiat:
- Puuvillalanka ja -kangas ei roihahda mikrossa palamaan (tekokuitulangat saattaa tehdä niin)
- Kaurat yms. tyynyn sisusta tulee olla kuoretonta (taaskin tulipalovaara)
- Pussia ei saa jättää valvomatta lämpiämään (maksimi lämmitysaika on noin 3 minsaa)
- Vahvat ompeleet ettei sisus pärähdä pitkin poikin lattioita
- Pussin on hyvä olla niin pitkä, että se yltää koko selkärangan pituudelta lämmittämään.

Matto

Minä tulen aina vähän jälkijunassa näissä villityksissä. Mutta nyt sain lopulta virkattua ensimmäisen maton. Virkkaamisen lyhenteet eivät ole selkärangassa, ja ensimmäinen versio oli melkoinen kikkurakäkkyrä. Virkkailin pylväitä piilosilmukoina ja kiinteitä silmukoita ties minä. Yritin venytellä sitä maton alkua parhaani mukaan, vaan ei siitä ollut eläjäksi. Silmä ja ohjeet siis käteen ja johan alkoi näyttää oikealta!

Matto meni siskon ja sen kihlatun uutta kotia koristamaan. :)
(rav)




Heikku-tontun joululahjapaja värkkäili neuloen tänä vuonna seuraavaa:
(Tarkemmat speksit Ravelrysta!)

Töppöset kummipojalle Huopasesta. (rav)

 Peikkopojan isoveikalle Huopasesta lapaset. (rav)


 Pikkusiskon miehelle Käpyset sukat 7 veikasta. (rav)

 Pikkusiskolle Palmikkosukat myöskin 7 veikasta. (rav)
Anopille Rovaniemi-lapaset Sata Kansanomaista Kuviokudinmallia -kirjasta. (rav)

Nämä oli tilaustyönä kahdelle pikkuiselle kaverin tätitettäville. Junasukat pienin muutoksin. (rav)

14. marraskuuta 2011

Valmiita asioita alkaa olla ihan mukavasti. Yksi isompi neuleprojekti lähti tänään postissa saajalleen, ja toivon kovasti että on oikean kokoinen. Malli on Suuri Käsityö -lehdestä 2/2011, koko 80/86. Dropsin Fabelia kului vajaat 250 grammaa. Väri on aika makia, mutta äklötys ei iskenyt missään vaiheessa. Joidenkin lankojen kohdalla kun kyllästyn neulomisen aikana ihan kokonaan väriin tai kuvioon.



Minulla on aika onnettomat nappivarastot, tyylillä ettei kahta samanlaista löydy. Kuitenkin viime keväänä sain Salaiselta neuleystävältä parit vanhat nappipussit, joissa toisessa oli tasan yhtä monta nappia kuin pikku nutussa oli napinläpiä. Värikin oli ihan justiinsa. Ihan melkein itku tirahti, kun noin hyvä tuuri kävi!


Hauskana yksityiskohtana oli pöksyjen "tuppilonauha". Se tehtiin niin, että luotiin 4s, neulottiin oikeaa puikon loppuun. Sitten siirrettiin silmukat takaisin puikon alkuun ja neulottiin taas kaikki 4s oikein. Samanlainen jälki syntyi, kuin olisi neulonut sukanvartta niin, että joka puikolla on vain 1s. Sekavasti kerrottu, mutta nätti siitä tuli!

(ravel it!)

4. marraskuuta 2011


Viikonlopuksi Tornioon likkojen kanssa. Sen lisäksi, ettei minulla ole hienoja kenkiä, myös pikkuruinen yöelämälaukku puuttui. Ompelin kirpparilta löytyneestä verhokankaasta tuommoisen.. kröhöm.. iltalaukun, virkkasin matonkuteista hihnan, ompelin pitsiä reunaan ja pari nepparia suuaukkoon että pysyy kukkaro ja kännykkä menoissa ja meiningeissä matkassa. Tuli aika kiva! Peikkopoika tuumasi töistä tullessaan, että on se hyvä kun voit tehä ite, eikä tartte aina ostaa. Niinpä. :)

Lapaset on kaverin poikaystävälleen tilaamat. Projektina on myös ihana, herkullinen villatakki ja housut kummitädin tytölle. Enää toiseen lahkeeseen puolet ja ne on valmiit!

1. marraskuuta 2011




Aamut on pimeitä ja rauhallisia. Onnistuin työharjoittelun aikana hankkimaan ilmeisesti kahviriippuvuuden, sillä pää on aivan jumissa aamuisin, eikä siihen jomotukseen auta kaakao.

Marraskuu. Opettelen tekemään asioita heti enkä viikon vatvottuani. Se koskee niin lattialla lojuvia tavaroita, kuin pankkitunnarilistan hommaamista kadonneen tilalle. Olen listaihminen, ehdottomasti. Tekemättömät asiat on jo puoliksi hoidettu, kun ne on listattuna. Yritän opetella myös rahan käyttöä, elän jatkuvasti yli oman kukkaroni, vaikken mitään ihmeempiä ostakaan ja olen aika nuuka. Ainakin marraskuun aion pitää tiukasti kirjaa menoista ja tuloista.

Peikkopoika sai synttärilahjaksi huopalapaset. Pitäisi tehdä itsellekin ennen pakkasia. Josta tuli mieleen, että lokakuun lehdessä luki surullisimman aikamuodon olevan "Olisi pitänyt". Näillä mietteillä korkkaan marraskuun.

31. lokakuuta 2011

Ihan ensimmäinen oma neuleohje, jonka minä ymmärrän varmasti mutta teistä en osaa sanoa. :) Neulokaa ja kokeilkaa! Sukkien nimi ystäväni mukaan, jolta sain tuon kauniin pitsineuleen mallin käsin piirrettynä versiona.



Nuttus-sukat

Lankana on käytetty 7 veljestä, puikot oli kokoa 3. Sopivat melko tavallisen kokoiseen, 38-numeroiseen naisen jalkaan.

- Luo 50 silmukkaa. 
- Neulo 1. krs oikein, 2. ja 3. krs nurin, 4. krs. oikein.

- Kierroksen vaihtumiskohta on jalan sivulla, ei siis takana. Neulo pitsikuviota ohjeen mukaisesti 1. ja 2. puikolle sekä 3. ja 4. puikolle. (1.+2. puikkojen pitsikuvio kulkee pohkeen alaosasta kantapään alkuun, 3.+4. puikkojen pitsikuvio kulkee säären etuosasta jalkapöytää pitkin varpaisiin.)



- Toista mallikuvio yhteensä 5 kertaa = sukassa on yhteensä 44 krs.




- Tee tiimalasikantapää

(ks. tarkemmat ohjeet Ullasta.) Huomaa, että tässä ohjeessa kantapää tulee puikoille 1 ja 2.
Tiimalasikantapäässä tehdään lyhennettyjä kierroksia niin kauan, että keskellä on normaaleja silmukoita yhteensä 9. Nostettuja silmukoita on molemmilla puolilla 8. Lyhennettyjen kierrosten jälkeen neulotaan kerran koko sukan ympäri (ks. lyhennetyt kierrokset, kohta 7.) Neulo tässä vaiheessa 3.+4. puikolla pitsikuvion 1. krs mallin mukaan. Tee lisäykset ohjeen mukaisesti. Kantapään valmistuttua jatka neulomista siten, että 1.+2. puikolla neulot oikein ja 3.+4. puikolla jatkat pitsikuviota mallin mukaisesti jatkaen 2. krs:lta (neuloit ensimmäisen krs:n kantapäätä tehdessäsi).

- Toista pitsikuviota kantapään jälkeen yhteensä 5 kertaa.


- Aloita kärkikavennukset:
(Tästä eteen päin neulo jokaisella puikolla oikein, pitsikuviota ei jatketa.)
Neulo 1. puikon alussa ylivetokavennus.
2. puikon lopussa neulo 2 oikein yhteen.
3. puikon alussa neulo 1 o, sitten ylivetokavennus.
4. puikon kolmanneksi ja toiseksi viimeinen silmukka neulotaan oikein yhteen, 4. puikon viimeinen silmukka neulotaan oikein.
Neulo yksi krs oikein kaventamatta.
Toista kavennukset joka toisella krs:lla, kunnes työssä on jäljellä 30 silmukkaa. Tästä eteenpäin tee kavennukset joka krs. Kun jäljellä on 6 silmukkaa, vedä lanka kaikkien läpi ja päättele huolella.

Höyrytä sukka silitysraudalla kostean harson läpi molemmin puolin. Sukka on valmis! :)



Nämä sukat meni miehekkeen siskolle. Lisäsin nämä myös Ravelryyn. :)

27. lokakuuta 2011









Ensimmäinen Ravelry-postaus tehty! Tutustuin Virkatun linnun tavoin Ravelryyn parisen vuotta sitten, mutta vasta viime aikoina olen alkanut ymmärtää, miten mahtava se on. Tuo kyseinen huivi oli kertakaikkisen kiva kuvissa, neulominenkin soljui oikein nautittavasti. Vaikka kuinka pingotin ja kostutin sitä, kaulassa se roikkuu spagetin lailla. Kauniin kuvan ottaminen oli aika monesta tekijästä johtuen työn takana, mutta tadaa, valmista on.

Enää kaksi opiskeluun liittyvä asiaa, ja voin sanoa heipat opiskeluelämälle. Aika kivaa. Loppuvuosi menee rennommissa tunnelmissa, neuloen ja ommellen siinä töiden etsimisen sivussa. Piirsin eilen takkiin kaavat ja kunhan saan toiseksi viimeiset opintotuet, käyn ostamassa jotakin kivaa kangasta mikä mätsää huiviin.

28. elokuuta 2011

Huomenna alkaa oikeasti arki. Työharjoittelu, viimeinen. Jännää. Tuolla paikassa ei ole meidän alan ihmisiä ja pitää kahdeksan viikon aikana näyttää, että he tarvitsevat semmoisen. Pakkasin jo laukun ja ompelin kynäpussukan, niin kelpaa sitten olla. Oikein käyttökelpoisen ohjeen löysin Hippu-blogista.


Meillä on ovet auki kodittomille eläimille. Paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen kautta oli heti tänään tulossa pieni hätätapaus-kissanpentu, mutta kisun onneksi asiat kääntyi parhaiten päin eikä tarvinnut tulla. Olen pienestä asti haaveillut eläinten auttamisesta, ja tuntuu uskomattomalta, aikuiselta, että niin oikeasti pystyn tekemään. Niin surullista kuin se on, että apua tarvitsevia on.

Ompelin vapaapäivänä Ainolle pannan ja y-valjaat. Nappi Amaliasta löytyi kertakaikkisen kauniita nauhoja ja muutkin tykötarpeet. Hintaa materiaaleille tuli alle 15 euroa.
Nyt on tukevat vermeet, panta treeneihin ja valjaat lenkeille.



Pannassa on pehmusteena kaksinkertainen fleece, jonka ympärillä on vedenpitävää ruskeaa kangasta. Koko pannan mitalta on koristenauhaa, jonka alla on samanlevyinen nylonnauha. Lisäksi pannassa on tukeva D-lenkki ja metalliympyrä. Tiukimmillaankin panta on löysä Ainon kaulaan, eli ei kurista. Löysänä ollessaan panta on kätsy sujauttaa kaulaan ja takaisin -reeneissä kätevää.














Voin kertoa, että tuon hihnan pujottelu oikein noitten lenkkien kautta ennen ompelua kävi ihan älypelistä. Voin kertoa myös senkin, että ensimmäinen versio oli muuten hyvä, mutta nauha meni väärin D-lenkistä ja koekäytössä panta oli vain näennäisesti puolikuristava. Luiskahti hirttosilmukaksi, mutta ei tarvitse soittaa eläinsuojeluviranomaisille -kukaan ei kuristunut, pannan vika on korjattu ja emäntä pyrkii kehittämään omia aivonystyröitään vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.
























Valjaat olikin kinkkisempi tehdä. Niissä pehmusteena on sama kuin pannassa -kaksinkertainen fleece ja vedenpitävää kangasta ympärillä. Lenkkeillessä käytän molemmille koirille ehdottomasti valjaita -ovat paljon koiraystävällisemmät ja säästävät niskaa, sillä Aino välillä sinkoilee etenkin pikkulintujen perään.


Valjaissa on nylonnauhaa vaan tuolla selän päällä olevassa kappaleessa ja kyljessä olevan soljen kohdalla. Valjaista tuli aika leveät, mutta ovat varmasti pehmeät ja tukevan tuntoiset. Meinasin ensin pienentää noita pikaisen koekäytön perusteella, mutta tositoimissa lenkillä huomasin, että ovat ihan oikean kokoiset. Onneksi en mennyt hosumaan. Laitoin heijastinnauhaa valjaiin kaulan kohdalta meneviin hihnoihin. Näytäänpähän sitten lenkeillä kun alkaa illat pimentyä.


Tassuttimia






Virkkaan ja myyn vikkaamiani Tassuttimia, joiden tuotto menee taatusti hyvään tarkoitukseen. 12 euroa jokaisista myydyistä Tassuttimista lahjoitetaan Pelastetaan Koirat ry:lle. Yhdistys toimii hylättyjen ja kodittomien eläimien hyväksi sekä Suomessa että ulkomailla. Tällä hetkellä hätä on suuri esimerkiksi Giurgiun tarhalla Romaniassa.


Tassutinparin hinta on 15 euroa,
josta 12 euroa lahjoitetaan lämmittämään karvaisten kavereiden tassuja


Tassuttimet toimii näin: 


Ovat siis kynsikkäät, joitten avulla sormet pysyy lämpiminä ja kuitenkin toimintakykyisinä. Hirmuisen kätevää esimerkiksi valokuvatessa pihalla tai vaikka koiraa palkatessa lenkillä -ei enää kuolaisia sormikkaita! ;)

Vapaana on tällä hetkellä nämä kaksi paria:
Mahtuvat käteen, jonka ympärysmitta peukalonhangasta on 18-20 cm, eli semmoinen suunnilleen keskimääräisen kokoinen kätönen.


Jos tahdot ostaa jommat kummat Tassuttimista, lähetä sähköpostilla osoitetietosi nurinpain@gmail.com !


Myytyjä:






Hyvän asian puolesta. <3