Sivut

8. toukokuuta 2014

Wa-pa-pa-pa-pa-pa-pow!


Mikähän laulu soi päässä tätä bodya tehdessä? ;) Kaava on OB 1/2014. Kokeilin tehdä vakkarikaava Kisuliinin raglanhihaisen bodyn sijaan tavishihaisen bodyn, ja tämä on minusta parempi, jotenkin leveämpi meidän jätkänpätkälle. Kokona on 74 cm ja tällä kertaa kestovaippaa varten vain pidensin takaläppää viisi senttiä. Oikein hyvä tuli! Kangaspalan ostin Facebookin Kangashamstereista, ja kerrankin sain melkein koko kankaan kulutettua vaatteeseen! Pitää opetella ostamaan tarpeeseen (normaalisti olen klikkaillut metrin verran kangasta kuin kangasta), sillä jotenkin kyllästyn yhteen kuosiin helposti ja sitten ei ihan heti tahdo toista samanlaista tehdä.


Vilpuri täällä mennä touhottaa pitkin ja poikin. Konttaamaan oppi pääsiäisenä, tukea vasten seisomaan vappuna. Ja niitä kahta asiaa sitä pitääkin harjoitella, lakkaamatta! Ostin Facebookin paikallisesta kirppisryhmästä vitskalla tuollaisen puisen jakkaran, jota varten voi kiipeämistä harjoitella. 

Viime syksynä netissä levisi video Soo soo -ei saa!, jossa lapset temppuili ja kiipeili. Vakuutuin. Kyllä ihmistaimen pitää saada tehdä sitä mikä luonnostaan tulee: kiipeillä ja rimpuilla. Ja sitä kautta kehittyä, opetella omia rajoja ja kehittyä ketteräksi. Päätin silloin, etten halua olla älä-eisaa-tiput-kaadut-putoat-varovarovao-vanhempi. Luin Tatu Hirvosen Varo varo varo -kirjan, ja se entisestään vahvisti omaa ajatusta siitä, että lasta ei pidä kasvattaa pumpulissa ja kieltää kiipeämästä. Pieni lapsi on rakennettu niin, että se kestää harjoittelun tuomat pienet muksahdukset ja kopsahdukset. Kyllä täällä koppeja otetaan päivittäin, eikä kädet ehdi mitenkään jokaista pyllähdystä varmistamaan, mutta sitten lohdutetaan kun tulee itku. Puhalletaan, pyyhitään kyyneleet ja kerrotaan, että muksahduksia sattuu ja varmasti sulla kävi kipeää, mutta anna äiti lohduttaa. Noniin, joko on parempi mieli? Lähdehän jatkamaan seikkailuitasi pieni mies. 


Lapsen touhutessa pidän kyllä silmällä, ettei lähellä ole teräviä kulmia johon saattaa itsensä satuttaa. On kuitenkin eri asia olla kieltämässä ja varoittamassa koko ajan, kuin vähin äänin muokata kotia sellaiseksi, että on riittävän turvallinen liikkua. Eikä se tarkoita pumpuliin käärimistä. Kyllähän lapsi kehittyy. Viikossa lapsi on oppinut laskutumaan takaisin polvilleen ja jatkamaan konttaamista. Eilen taisi muksahtaa vain kerran. Ja voi sitä riemua lapsen silmissä, kun saa katsella maailmaa ihan eri kantilta ja hytkyä ihan omilla jaloillaan.

5. toukokuuta 2014

Yövaippakokeilu


Tämä on toinen sisätäyttövaippa yökäyttöön, jonka ompelin lainaamon vaipoista hahmoteltujen ja muokattujen kaavojen pohjalta. Ensimmäinen oli sivunepillinen, mutta epäonnistui niin monella tavalla että lensi tilkkukoriin uusiokäyttöä odottamaan.


Päällä on Verson Puodin joustofroteeta, jonka tukena tukena on bambuhamppucollegea. Sisäpintana on Myllymuksujen bambupuuvillajoustofroteeta, jonka sisäpuolelle on ommeltu mikrokuidusta tiimaimu. Imuksi ompelin perhosmallisen taittoimun, jossa on kaksi kerrosta bambuhamppucollegea ja yksi kerros joustofroteeta.


Koko paketin päälle laitetaan villahousut, jotka neuloin (muistaakseni) Hjertegarnin Incawoolista Tiuhtis-ohjeella L-kokoisena. Villahousut on kesääkin vasten mukavat, koska ne eivät hiosta vaan luonnonmatskuna hengittävät. Vaipassakaan ei ole nyt muovikerroksia, joten toivotaan että nämä jalassa saa makoisat unet!


Vinkkaan vielä loistavan tavan, miten pesutarralliset vaipat voi laittaa kuivumaan. Tadaa! Ei valitettavasti ole oman välähdyksen tulos, vaan kiitos Facebookin tsi-vaipparyhmälle tästä. :)

3. toukokuuta 2014

Kestovaippalainaamon tyytyväinen asiakas kuittaa

Meillä oli kestovaippalainaamosta M-koon vaippapaketti lainassa kolme viikkoa. Vaikka tietoa ja kokemusta vaipoista on, oli avartava hiplata ja testata erilaisia vaippoja uskomattoman halpaan hintaan. Kyllähän erilaisia vaippoja voi ostaa kokeeksi esimerkiksi Facebookin kestovaippakirppikseltä, mutta kyllä tässä pääsi helpommalla. Paketissa oli kolmattakymmentä vaippaa, aimo läjä imuja, kestoliivinsuojia, opastuskansio ja pari Kestovaippayhdistyksen lehteä. (Täydelliset ainekset buustia kestoiluinnostusta!) Yhdessä lehdessä oli kaava, jolla olen omat pul-taskut ommellut. Sujautin yhden sellaisen kuoren pakettiin kiitokseksi lahjoituksena, joten siitä voi kokeilla myös yhdenlaista vaippaa halutessaan.

Tarkoituksena oli tutkailla sivunepillisiä vaippoja, joten tarralliset jäi käyttämättä. Lempparit paketissa oli Onnikkaan sivunepillinen pul-tasku (ruskeakeltainen piparikukka), Kestovaippakaupan pul-tasku (siilit ja sienet) sekä Onnikkaan sisätaskuvaippa (vihreä traktorivaippa), jota käytin yövaippana. Yövaipan kaverina käytin Babyidean vihreitä villahousuja. Ylivoimaisesti paras imu oli Mannamaan perhostaitto, jollaista en aiemmin ollut käsiini saanutkaan.


Piirsin lempivaipoista kaavoja, joita olen tässä muokkaillut. (Valmisvaipoista saa piirtää kaavat ja tehdä vaippoja omaan käyttöön, muttei myyntiin.) Tarkoituksena on tehdä Vilpurille täydellisesti sopiva vaippakaava. Lapsi on vain alkanut nyt liikkua siihen malliin, että tähän saakka hyvin istuneet ImseVimsen pul-taskut onkin yhtäkkiä löysät reisistä! Saapi nähdä käykö niin, että kun olen saanut hyvän mallisen vaipan tehtyä, lapsi päättääkin sulattaa reisimakkarat ja ollaan lähtöpisteessä.. :) Se täydellinen vaippa olisi kuitenkin siro, melko kapea haaroista, sivunepillinen pul-tasku, jossa on märkäpintainen kangas ihoa vasten. Ehkä kiinteä imu tiiman muodossa, jotta vaippaa voi käyttää ilman lisäimua harkkahousuina. Taskuun tekisin ohuen perhostaittoimun, jossa edessä on useampi kerros imua. Olen kyllä miettinyt myös pelkkien pikkuhousumaisten housuvaippojen ompelua, sillä kotona ollessa vaippa kastuu vain ehkä kerran päivässä.


Pikkuinen kääntää kylkeä unissaan, joten pul-taskuista yövaippoina pitää varmaan alkaa luopua. Ne falskaa reisiaukoista. Tuollainen röyhelöllinen sisätaskuvaippa+villahousut taitaa olla paras yhdistelmä. Kerroin vvv-postauksessa, miten yksi yö selvittiin kuivana pissattamalla. Nyttemmin on vakiintunut se, että alkuyöstä vauva alkaa ähistä pissan merkiksi ja silloin pissatan, mutta n. 00-06 välillä vaippaan tulee ehkä kahdet pissat, joihin ei herätä. Joten mukavia yövaippojakin pitäisi muutama ommella.

Aloin jo pohtia, olisiko minusta lainaamon perustajaksi tänne Kainuuseen. Täällä ei lainaamoa vielä ole! Vaipat vie kuitenkin sen verran tilaa, että sitä haavetta täytyy lykätä. Mutta ehkäpä sitten, kun ja jos olisi oma tupa ja enemmän lääniä? Ja toisaalta paikallinen löytökissoja auttava yhdistys työllistää tällä hetkellä sen verran, etten taida enempää tekemistä haalia ainakaan tämän vuoden puolella.