Sivut

12. huhtikuuta 2014

Vauvojen vessahätäviestintä

Luin vauvojen vessahätäviestinnästä raskausaikana, ja aika moni varmaan muistaa sen Erilaisten äitien hippipariskunnan, joka aikoi kasvattaa lapsensa vaipatta. Ajatus tuntui käsittämättömältä -kyllähän vauvat nyt tarvii vaippoja. Ne pissaa ja kakkaa, niskaa myöten. Jatkuvasti ja hallitsematta. Arvelin etukäteen, että vauvanhoidossa on niin paljon opeteltavaa, etten taida jaksaa mitään vessahätäviestintäjuttuja. Mutta Vilpuri päätti toisin ja näytti, miten valmis ja osaava pieni ihminen kuitenkin on. Kun kotiuduttiin synnäriltä, niin vauva alkoi pissata (ja kakata) aina, siis aina, kun vaipan otti pois.

Ja niin me alettiin sittenkin viedä vauvaa tarpeilleen. Vessahätäviestinnässä on ajatuksena lukea lapsen vessahädästä kertovia merkkejä, ääniä ja eleitä, ja viedä vauva pissalle ja kakalle lavuaarin, astian, potan tai pöntön päälle. Me on kuitenkin enemmänkin rutiininomaisesti viety pissalle vaipanvaihdon yhteydessä, joka on välillä toiminut ja välillä ei, pissat on silloin tällöin tulleet altaaseen. Kakkahädästä vauva ähisee selvästi ja kahden ja puolen kuukauden iästä lähtien Vilpuri on säännöllisesti tehnyt kakat aamuisin lavuaariin (ja nyttemmin pönttöön).

Innostuin Vegevauvelon blogia lueskellessa vessahätäviestinnästä uudelleen. Viime tiistai vietettiin oikein skarppina vessahädästä kertovien eleiden suhteen, eikä vauvalle laitettu edes vaippaa vaan pelkät housut. (En ollut älynnyt, että niinkin voi tehdä eikä tarvi vauvaa vilustuttaa meidän viileillä lattioilla alaosa paljaana.) Kirjoitin ylös pissausajat, koska ei minulla ollut juuri tietoa, kuinka usein pissa vauvalla tulee. Illalla olin aika äimistynyt: ekan hereilläolotunnin aikana pissat tuli vartin välein kun vauva köllötteli peitolla ottaen ilmakylpyjä ja istui syöttötuolissa aamupalalla pelkkä harsovaippa päällään. Loppupäivän välit olivat 2-3,5 tuntia. Loppupäivän ajan kaikki, siis kaikki, pissat tuli pönttöön. Housut säilyi kuivana ja koko päivän päiväunien aikana ollut vaippa oli vielä illallakin kuiva. Vaipat on säilyneet päiväunien ajan kuivana kyllä jo kuukauden päivät, vauva herää vessahätäänsä ja pidättää sen aikaa, että saan riisuttua vauvan vaunuista ja ulkopuvusta ainakin alaosalta paljaaksi. Joskus päiväunet jatkuvat helposti vielä pissan jälkeenkin.

Vessatusasento. Pienempänä sama juttu, mutta seisoen lavuaarin ääressä.
Tuo tiistai oli aika avartava kokemus. Aiemmin olen vienyt ihan selvästi Vilpuria liian usein, jopa tunnin välein pissalle, johon reaktiona on ollut harmistunut itku. Nytpä selvisi syykin -ei vauvalla vielä ollutkaan pissahätä, vaan vasta kahden tunnin päästä. Opin, että vessahädästä kertoo sellainen harmistunut itku, joka tulee yhtäkkiä esimerkiksi leikkiessä tai joka estää päiväunien tulon. Sellainen, josta minulle tulee "No mikäs ihme se nyt onkaan?" -olo. 

Ja nyt kun minä suunnittelin jo tekeväni oikein tuhteja ja imukykyisiä yövaippoja, niin niille ei olekaan akuuttia tarvetta. Viime yönä vaippa säilyi kuivana läpi yön. Heräsin vauvan ähinään kolmesti, ja siinä missä normaalisti lykkäisin tissin suuhun, riisuinkin vaipan ja pissatin. Pissatusta varten minulla on muovinen pieni sanko sängyn vierellä odottamassa. Yöllä nousen istumaan sängyn laidalle, otan (viileän hrrr...) muovisankon omien reisien väliin ja vauvan syliin istumaan pidellen reisien alta. Vähän vauva itkeskelee, luulen että se johtuu epämiellyttävältä tuntuvasta paineesta rakossa. Välittömästi pissattuaan vauva hiljenee ja nukahtaa uudelleen. Itse asiassa vauva taitaa pissatakin silmät kiinni. Pelkkä tissin lykkääminen suuhun olisi toki helpompaa, mutta en minä ainakaan tahtoisi nukkua litsislätsismärissä vaipoissa jos saisin päättää.

Minulla päämäärä tässä vessahätäviestinnässä ei ole kehuskella mahdollisimman aikaisin kuivaksi oppivalla lapsella. (Esimerkiksi yökuivuuden saavuttamiseksi tarvitaan vasopressiini-hormonin erittymistä, johon ei harjoittelulla voi vaikuttaa.) Kyse on tässä hetkessä elämisestä -yhteydestä omaan lapseen ja kommunikoinnista. Vauvan tarpeisiin välittömästi vastaamisesta. Vastasyntynyt tunnistaa ja tiedostaa oman vessahätänsä, vaikkei pystykään aluksi pidättämään. Vanhemman tehtävä on auttaa siinä. Eihän vauva saa laitettua ruokaakaan, mutta ilmaisee kyllä nälkänsä. Ja nyt kun tämä vessatus on alkanut toimia entistä paremmin, tuntuu pahalta pakottaa vauva pissaamaan vaippoihinsa eikä sitä vessahädästä kertovaa ääntelyä voi sivuuttaa.

Minkälaisia ajatuksia vessahätäviestintä teissä herättää? Onko ihan pöhköä, kuulostaako isotöiseltä, oletteko kokeilleet vai oliko ensimmäinen kerta kun kuulit asiasta? :) 

19 kommenttia:

  1. Hieno juttu! Meillä harrastettiin aktiivisemmin isojen tyttöjen kanssa 2004-2006 (taisi olla silloin aika uusi juttu), sittemmin mahdollisuuksien mukaan mutta valitettavasti vähenevässä määrin. Nyt tuntuu olevan arjessa niin monta muutakin huomiosta kilpailevaa tekijää! Minä käytin lavuaarin jälkeen pottaa, siinä ovat istuskelleet kaikki lapset heti kunhan vaan selkä kantaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, varmasti on ollut silloin uusi juttu! Kun harvinaiselta tuntuu vieläkin. Meilläkin on nyt reilun viikon ajan pissatettu pottaan, ja poika selvästi tykkää siitä! Yhden lapsen kanssa se huomio on lähes jakamaton, mutta olen miettinyt että mitä jos tulisi toinen tai kolmas lapsi -osaisiko silloin olla yhtä läsnä ja kuulolla vauvan viesteille.

      Poista
  2. Kuulostaa yllättävän helpolta, tosin meillä ei koskaan kokeiltu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No samaa minäkin olen miettinyt, helpompaa kuin kuvittelin. :)

      Poista
  3. Mä olen pari kertaa kokeillut, mutta en oo koskaan saanut pisuja pönttöön tai pottaan. Mutta vaipatta poika on kyllä suuren osan päivästä. Usein tulee kyllä semmoinen tunne, että ai se ei ole vielä pissannut alustalle ja sit hetken päästä tulee pissa. ;D Joten kyllä mullakin avaimet tähän olisi, jos osaisi luottaa tuohon omaan intuitioon vaan enemmän! Jospa jaksaisi paneutua tähän paremmin vielä.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on se intuitio -siihen kun aina luottaisi. :) Voithan kokeilla samaa kuin minä, että tarkkailet yhden päivän ajan ja vaikka kirjoitat ajat ylös. Ilman vaippaa/pelkissä housuissa huomaa parhaiten, milloin vessahätä iskee ja miten siitä viestitään, joten teillähän on helppo aloittaa jos poika muutenkin on paljon vaipatta. :)

      Poista
  4. Meillä E alkoi kakata pönttöön siitä lähtien, kun aloitettiin kiinteät. Tämä tapahtui oikeastaan vähän vahingossa - maha oli alkuun kovalla, eikä kestovaippa antanut samalla tavalla periksi kuin kertakäyttöinen, joten kiikutin lapsen aina pöntölle ähisemään. Kovin monia kakkoja ei siis olla vaipoista pesty. Tunnistettavaa pissaähinää tyttö taas ei koskaan pitänyt, liristeli vain iloisesti miten milloinkin, poikkeuksena aamupissat, jotka tulivat melko säännöllisesti pönttöön. Nyt lapsi on kuiva öin ja päivin, 2,5-vuotiaana, ja vaipat jäivät jo jouluna pois. Ehkä kestovaipatuksella oli jotain tekemistä asian kanssa, ehkä ei. Mene ja tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joko se teidänkin neiti on niin iso jo! Eikös sitä sanota, että kestovaipat auttaa kuivaksi oppimisessa, kun taas kertsit imaisee kaiken kosteuden. Niinpä, mene ja tiedä. :)

      Poista
  5. Hei, onpa hauskaa, jos blogistani on ollut jotain apua vaikka nyt kiinnostuksen uudelleenherättelyssä! Kuulostaa siltä että teillä toimii homma tosi hyvin :)

    VastaaPoista
  6. Niin, ja piti vielä mainita, että itse myös käytän vauvaa välillä päikkäreiden "välissä" pissalla :) siis silloin, kun nukun hänen kanssaan sisällä. Hauskaa että joku muukin tekee näin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onpa tosiaan kiva kuulla, että muutkin tekee niin! :) Kiitosta vain inspiraatiosta.

      Poista
  7. Tää on kyl mielenkiintoinen juttu, pitää katsoa että huomaanko itse sit mitään kun Tirppa vihdoin suostuu ulos maailmaan =) Äitini mainitsi just vähän ennen sun ekaa postausta aiheesta, vastaavasta mitä kiinalaiset tekevät just kun ei ole varaa ostella vaippoja joten ajatuksen siemen oli jo kylvetty =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vessahätäviestintä on kyllä mielenkiintoinen juttu. Jossakin päin maailmaa ihan tavanomainen tapa toimia, ja niin Suomessakin on joskus sata vuotta sitten tehty että on puskaan pissitetty. Jos ja kun kokeilet, niin olisi mukava lukea bloggaus aiheesta! :)

      Poista
  8. Erittäin mielenkiintoinen juttu, vaikkei meillä koskaan olekaan tätä kokeiltu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta! Olen aika ällikällä lyöty -että meidän vauva toimii ihan kuin kirjoissa sanotaan! ;)

      Poista
  9. Vessaviesteilty on meilläkin. "Iines" taisi olla 5 viikkoa, kun aloitettiin, ja luontevana jatkumona potalla käynti aloitettiin joskus vähän alle puolivuotiaana. Hyvin on toiminut, vaikka vaippaankin tulee pissejä ja joskus harvoin kakkaakin. Ei oo otettu tästä mitään stressiä, vaan enemmänkin tarjottu vauvalle mahdollisuus tehdä tarpeensa muualle kuin vaippaan. Jossain vaiheessa yöpissitinkin, tällä hetkellä sitä ei oo tehty, kun on muuten hankaluuksia öiden kanssa, joten yövaipat tuuppaa olemaan nykyään kovin märkiä, kun pissin määrä on lisääntynyt... Jossakin vaiheessa tyttö heräsi itse pissiä tai kakkaa varten, ja kun kävin roikottamassa pytyn päällä, tarpeet tuli sinne ja sitten jatkettiin taas unia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoitpa tosi kivasti -että annetaan vauvalle mahdollisuus. Niinpä, kyse ei ole ryppyotsaisesta suorittamisesta. Itse asiassa meilläkin on yöpissatukset nyttemmin satunnaisia, muutama yö skarpattiin. Mutta kun puoliunessa lykkää tissin suuhun, ei edes itsekään herää aina pissattamaan. Tosin äsken vauva tuolla itkeskeli, niin pissahätähän se oli ja pissan sai tehdäkin sängyn vierelle otettuun pottaan, kun äippä oli vielä hereilläolevien kirjoissa. :)

      Poista

Kiitos sanoistasi!