nurinpäin

Ompelin vapaapäivänä Ainolle pannan ja y-valjaat. Nappi Amaliasta löytyi kertakaikkisen kauniita nauhoja ja muutkin tykötarpeet. Hintaa materiaaleille tuli alle 15 euroa.
Nyt on tukevat vermeet, panta treeneihin ja valjaat lenkeille.

Pannassa on pehmusteena kaksinkertainen fleece, jonka ympärillä on vedenpitävää ruskeaa kangasta. Koko pannan mitalta on koristenauhaa, jonka alla on samanlevyinen nylonnauha. Lisäksi pannassa on tukeva D-lenkki ja metalliympyrä. Tiukimmillaankin panta on löysä Ainon kaulaan, eli ei kurista. Löysänä ollessaan panta on kätsy sujauttaa kaulaan ja takaisin -reeneissä kätevää.

Voin kertoa, että tuon hihnan pujottelu oikein noitten lenkkien kautta ennen ompelua kävi ihan älypelistä. Voin kertoa myös senkin, että ensimmäinen versio oli muuten hyvä, mutta nauha meni väärin D-lenkistä ja koekäytössä panta oli vain näennäisesti puolikuristava. Luiskahti hirttosilmukaksi, mutta ei tarvitse soittaa eläinsuojeluviranomaisille -kukaan ei kuristunut, pannan vika on korjattu ja emäntä pyrkii kehittämään omia aivonystyröitään vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.

Valjaat olikin kinkkisempi tehdä. Niissä pehmusteena on sama kuin pannassa -kaksinkertainen fleece ja vedenpitävää kangasta ympärillä. Lenkkeillessä käytän molemmille koirille ehdottomasti valjaita -ovat paljon koiraystävällisemmät ja säästävät niskaa, sillä Aino välillä sinkoilee etenkin pikkulintujen perään.

Valjaissa on nylonnauhaa vaan tuolla selän päällä olevassa kappaleessa ja kyljessä olevan soljen kohdalla. Valjaista tuli aika leveät, mutta ovat varmasti pehmeät ja tukevan tuntoiset. Meinasin ensin pienentää noita pikaisen koekäytön perusteella, mutta tositoimissa lenkillä huomasin, että ovat ihan oikean kokoiset. Onneksi en mennyt hosumaan. Laitoin heijastinnauhaa valjaiin kaulan kohdalta meneviin hihnoihin. Näytäänpähän sitten lenkeillä kun alkaa illat pimentyä.